Hundur 2/2010
ENSIAPUA KOIRALLE
Teksti: Kirsi Honkala.
Jokaisellahan meillä on koirakirja(joja), josta löytyy ohjeita miten hoidat koiraasi kun se tulee kipeäksi tai sille sattuu jokin haaveri. Ne ovat tärkeitä tietolähteitä, mutta vahinkohan ei tule kellokaulassa ja usein tapaturma sattuu jossain kaukana kirjahyllystä. Eli perusensiaputaidot on hyvä jokaisen koiranomistajan tuntea. Huhtikuussa pääsin oman paikallisen koiraseurani järjestämälle koiran ensiapuluennolle. Kirjoitus perustuu suuresti kyseiseen luontoon ja mukana on myös paljon suoria lainauksia ELL Tiina Tiihosen Pieni koirien ensiapuopas kirjasesta. Sitä voi tiedustella itselleen sähköpostitse: tjtiihonen gmail.com. Oppaasta löytyy paljon tätä kirjoitusta kattavampi tarjonta ensiapuohjeista ja koiran perushoidosta. Näin kesän kynnyksellä pureudun vain yleisimpien tahi vaarallisimpien mahdollisten vahinkojen ensiapuun. Ensiavun jälkeen on useimmiten mahdollisimman nopeasti oltava yhteydessä eläinlääkäriin, jotta mahdollinen jatkohoito tehdään oikein ja oikeassa paikassa.
Yleistä
Kannattaa aina olla varautunut minimissään niin että alueen päivystävän eläinlääkärin numero on jo talletettuna kännykkään. Vielä parempi on että pystyy kuljettamaan vähintään autossa pientä ensiapulaukkua myös koiran tarpeisiin, mutta että se kuitenkin löytyisi edes kotoa.
Esimerkki ensiapulaukun sisällöstä Pieni koirien ensiapuoppaan mukaisesti:
ripulilääke (esim. Canicur)
punkkipihdit, sakset, pinsetit
kuumemittari
kyypakkaus
haavavoidetta (esim. Vetramil)
vanua ja sidetarpeita (sideharsoa, kipsinalusvanurullia, tarrasidettä esim. Coban, Petflex, teippiä)
desinfiointiainetta (kirvelemätöntä, esim. Asept, Betadine)
parafiiniöljyä, lääkehiiltä
ruiskuja, kertakäyttökäsineitä
kauluri estämään koiraa nuolemasta haavoja/purkamasta siteitä
Kyynpurema
Jos koiraa puree kyy, on se aina vietävä eläinlääkäriin.
Puremakohta oireilee turvotuksella ja kivulla. “Muutamassa tunnissa kehittyy tumma turvotus ja koiralla voi olla oksentelua, vatsakipua, ripulia, verinen virtsa ja hengitysvaikeuksia. Koira menee äkkiä voimattomaksi. Kyyn purema voi olla myös lähes oireeton.”
Kyytabletteja ei enää suositella automaattisesti annettavaksi kyyn puremalle koiralle. “Jos purema on kuitenkin osunut koiraa kuonoon tai kaulaan ja hengitystiet alkavat turvota kiinni, on koiralle syytä antaa kyytabletteja (hydrokortisonia), jotka laskevat turvotusta. Annostus on 1 tabletti/10kg.”
Kyynpuremassa pätee samat ohjeet kuin ihmisellä, puremakohta ei saisi olla liikkeessä, eikä koira liikkua eli se on syytä kantaa jopa sieltä metsästä asti pois. Eläinlääkäriin kannattaa soittaa heti, jotta tietää mistä lähin apu löytyy.
Punkit
Punkki on levittäytynyt jo lähes koko maahan. Yleensä se tarttuu koiraan kosteista heinikosta ja niissähän islantilainen kyllä viihtyy. Punkki on alkuvaiheessa pienehkö punertavanruskea muutaman millin kokoinen “ötökkä”, verta imettyään se kasvaa jopa sormenpäänkokoiseksi harmaaksi palloksi, jolta voi kyllä havaita jalat, jos oikein tarkkaan pääsee katsomaan.
Punkin löydyttyä on se syytä irrottaa heti käyttäen punkkipihtejä tai sormia/kynsiä. Pihdit tulee saada punkin “kärsän” ympärille, mutta koiran nahkaa ei saisi jäädä väliin. Kun punkki on kunnolla pinsettien kärkien välissä, pyöräyttävällä ranneliikkeellä punkin saa irti parhaiten. Irroituskohta on hyvä puhdistaa antiseptisella liuoksella.
Paikallisten tulehdusreaktioiden lisäksi punkit voivat tartuttaa koiraan borrelioosin tai erlichioosin. Punkki kuitenkin erittää kantamaansa tautia vasta noin kaksi päivää verta imettyään, joten punkkitarkastus kannattaa tehdä päivittäin.
Parasta on kuitenkin taistella punkkeja ja niiden levittämiä tauteja vastaan ennaltaehkäisevästi käyttämällä punkki-karkotteita. “Punkkeja voi torjua ulkoisesti käytettävillä Exspot, Frontline tai Bayvantic-liuksilla tai Scalibor-punkkipannalla, joita saa apteekeista. Liuosten vaikutus kestää noin kuukauden, panta säilyttää toimivuutensa 5-6 kuukautta. Runsas uiminen heikentää liuosten tehoa.” Panta tulee laittaa niin että se on kosketuksissa ihoon eli ei auta jos se roikkuu löysänä karvojen päällä.
Ummetus tai vierasesine epäily
Parafiiniöljyä voi antaa koiralle jos epäilet sillä olevan vierasesineen, mutta ei silloin jos vierasesine on jotain terävää. Terävän vierasesineen tapauksissa oiva konsti on purkkiparsa. “Parsa koteloi terävän esineen ja näin vältytään suolen vaurioilta.” Myös ummetukseen voi koiralle antaa parafiiniöljyä.
“Parafiiniöljyn annostus on noin 1ml/kg mikä annetaan tarpeen mukaan 2-6 kertaa päivässä parin päivän ajan tai kunnes öljy tulee läpi. Jos eläin oksentaa öljyn, sitä ei pidä antaa enää lisää, vaan on syytä ottaa VÄLITTÖMÄSTI yhteyttä eläinlääkäriin (vierasesineen mahdollisuus). Parafiininöljyn juottaminen on tehtävä erittäin varovasti, jotta sitä ei mene keuhkoihin.”
“Joskus vierasesine jää jumiin koiran suoleen, jolloin koira oksentelee, ripuloi ja on muutenkin kipeä. Tällöin otetaan yhteyttä eläinlääkäriin, sillä vierasesine täytyy poistaa leikkauksella.”
Myrkytykset
Koirat syövät joskus vahingossa myrkyllisiä aineita (lääkkeitä, kasveja, pesuaineita jne.).
“Myrkytystapauksissa arvioidaan ensimmäiseksi koiran tila. Onko koira normaali? Onko se tajuissaan, kouristeleva, kivulias, oksenteleva, vertavuotava? Jos koira on huonossa kunnossa, eläinlääkäriin tulee ottaa välittömästi yhteyttä.”
Jos koira on syönyt tai epäilet että se on voinut syödä jotain myrkyllistä ja siitä on kulunut alle kaksi tuntia ja koira on vielä hyvässä kunnossa sen voi oksennuttaa. Oksennuttaa ei saa jos koira on syönyt happoa tai emästä (syövyttäviä aineita). Oksennuttamisen jälkeen annetaan lääkehiiltä. “Lääkehiilen annostus on 1-4 g hiiltä/kg, mikä annetaan 4-6 tunnin välein. Lääkehiilestä voi myös tehdä lietteen sekoittamalla noin 1 g hiiltä ja 5 ml vettä, jolloin lääkehiilen voi annostella ruiskulla.”
Jos koiran vointi huononee tai myrkyn syömisestä on kulunut kauemmin kuin pari tuntia otetaan yhteyttä eläinlääkäriin. Silloin auttaa jos tietää mitä koira on syönyt ja milloin, sekä syödyn määrän. Ota myrkyn pakkaus tai tuoteseloste mukaan eläinlääkäriin jos se vain on mahdollista.
Koiran oksennuttaminen
KUN tiedät että koirasi on oksennutettava, se tehdään seuraavan ohjeen mukaisesti:
“Koiralla on oltava jotain mitä oksentaa eli annetaan ensin annos pehmeää ruokaa, esim. puuroa, jauhelihaa tai maksalaatikkoa. Sitten otetaan 1-2 tl suolaa, kostutetaan se ja tehdään siitä pallo, joka työnnetään koiran kurkkuun. Suolan voi myös liuottaa 50-100ml vettä ja antaa liuoksen koiralle ruiskulla. Koiran pitäisi oksentaa 15-30 min sisällä, mutta suola ei saa kaikkia koiria oksentamaan. Suola-annosta ei saa uusia, sillä siihen liittyy suolamyrkytysriski. Raikasta vettä tulee olla koiran saatavilla oksennuttamisen jälkeen.”
Ksylitolimyrkytys
Ksylitoli on koiralle myrkyllistä “Myrkyllinen annos koiralle on noin gramma/painokilo.”.
“Oireet vaihtelevat: koiralla voi olla oksentelua, väsymystä, tärinää, tajuttomuutta ja kouristelua, joka johtuu alhaisesta verensokerista.” Jos ksylitolin syömisestä ei ole kulunut puolta tuntia kauempaa on ensiapuna oksennuttaminen.
Jos ksylitolin syömisestä on kulunut kauemmin aikaa tarkkaillaan koiran vointia. “Hyväkuntoiselle koiralle annetaan sokeria 1 rkl/5kg puolen tunnin välein ja lisäksi pidetään ruokaa tarjolla kokoajan. Tajuttomalle koiralle voi hieroa siirappia ja hunajaa ikeniin. Eläinlääkäriin otetaan yhteyttä jos koira on tajuton, kouristelee tai on muuten huonossa kunnossa.”
Suklaamyrkytys
Tumma suklaa on koiralle vaarallista, sen suuren teobromiini pitoisuuden vuoksi. Jo 100g/kg tummaa suklaata sisältää teobromiinia niin paljon että koira saa siitä myrkytyksen. Maitosuklaata koira “kestää” 200g/kg eli sellainen hyvin kevyt 10 kg islantilainen voisi popsia lähes 2 kg maitosuklaata. Mutta taloussuklaassa vaarallinen annos on 200g/10 kg!!
“Suklaamyrkytyksen oireet ovat levottomuus, verinen oksennus, virtsan tiputtelu, lihasnykäykset ja kouristelu. Oireet voivat alkaa 2-3 päivän viiveellä.
Jos koira on päässyt maistelemaan tummaa suklaata on se välittömästi oksennutettava. Oksennuttamisen jälkeen annetaan lääkehiiltä. “Eläinlääkäriin otetaan yhteyttä, jos tilanne on paha.”
Sinilevämyrkytys
Hellejaksojen aikana myrkyllistä sinilevää kelluu melkoisesti niin meressä kuin sisävesissä. Koiria ei missään tapauksessa saa päästää sinilevän saastuttamaan veteen. Jo muutama hörppy vettä tai sinilevävedestä kostean turkin nuoleskelu voivat aiheuttaa vaikean myrkytyksen – jopa kuoleman.
Levämyrkytyksen oireet eivät välttämättä näy heti, ne vaihtelevat ja ovat monesti vaikeasti tunnistettavissa. Myrkytyksen oireita voivat olla apaattisuus, ruokahaluttomuus, oksentelu ja ripulointi, lihaskouristukset, koordinaatiokyvyn heikkeneminen, limakalvojen sinertyminen ja voimakas vapina. Tyypillisiä ovat erilaiset neurologiset oireet, sillä sinilevämyrkky vaurioittaa hermostoa ja maksaa. Jos koira pääsee sinilevää sisältävään veteen, sen turkki pitää pestä ja huuhdella huolellisesti. Jos koira on juonut sinilevävettä, sen voi yrittää oksennuttaa ja sille voi antaa hiilitabletteja ensiavuksi (1g/kg). Lääkehiili saattaa vähentää myrkyn imeytymistä. Lääkehiiltä saa apteekeista tabletteina, murskana ja pulverina. Levämyrkytyksen saanut koira tulee viedä heti eläinlääkäriin.
Ripulointi ja/tai oksentelu
Näistä varmaan kärsii lähes kaikki koirat silloin tällöin, todennäköisesti koska ovat nauttineet jotain pilaantunutta tai ruokinnassa on tapahtunut liian suuri muutos.
Pahassa ripuli/oksennustaudissa on huolehdittava koiran nesteytyksestä. Jos se ei itse juo riittävästi, on sitä nesteytettävä vaikka muoviruiskua käyttäen. Veteen voi lisätä apteekista saatavia juomajauheita, joissa on elimistön tarvitsemia aineita oikeissa suhteissa.
Ripuli/oksennustautisen koiran ruuansulatus on hyvä normalisoida vähitellen käyttämällä ns. riisikuuria.
“Hoidon alussa ruuansulatuskanavalla on oltava aikaa rauhoittua ja siksi ruokaa ruvetaan antamaan vähitellen.
1.paivä: Keitetään riisiä runsaassa vedessä ja koiralle annetaan aluksi vain riisin keitinvettä. Koian on saatava tarpeeksi nestettä eli noin 0,5 dl/kg vuorokaudessa; pennulla nesteen tarve on kaksinkertainen eli 1 dl/kg. Lämmintä nestettä on hyvä antaa pienissä erissä, kunnes se pysyy sisällä. Pelkästään ripuloivan koiran ruokavalio aloitetaan suoraan päivästä 2.
2.Päivä: Koiralle annetaan riisiä ja keitinvettä. riisiä annetaan 6-8 kertaa päivässä pari teelusikallista koiran koon mukaan.
3. Päivä: Valmistetaan seos, jossa on 3 osaa riisiä ja 1 osa keitettyä kalaa, kypsää kanaa tai raejuustoa. Tätä seosta annetaan, pieninä annoksina 3-4 kertaa päivässä
4. Päivä ja eteenpäin: Kun koira ei ole oksentanut tai ripuloinut kahteen päivään sekoitetaan edellä mainittuun seokseen vähän koiran normaalia ruokaa. Vähitellen muutaman päivän aikana lisätään normaalin ruuan määrää seoksessa ja siirrytään omaan ruokaan takaisin.
Mikäli koiralle tulee uudestaan sairauden oireita, palataan takaisin tiukempaan ruokavalioon.
Useimmiten okesnnus-ripulitaudeista selvitään kotikonstein, mutta eläinlääkäriin on syytä ottaa yhteyttä, jos oireet pitkittyvät, jos koira on väsynyt ja voimaton tai kuumeinen, jos se oksentaa juomansa veden välittömästi, tai jos oksennuksessa/ripulissa on runsaasti verta.”
Haavat
Kaikki haavat on puhdistettava käyttäen esim. Betadinea. Vanhankansan uskomus että haavat paranevat jos antaa koiran nuolla sitä ei pidä paikkansa, haavan nuoleminen lisää tulehtumisriskiä, koska koiran suussa on paljon bakteereita. Käytä kauluria estääksesi koiraa nuolemasta haavojaan tai sidoksia. “Cothivet-haavasuihketta voi käyttää haavan desinfiointiin. Hajunsa takia se yleensä vähentää myös nuolemista.”
“Puremahaavan ympäriltä leikataan karvat, haava puhdistetaan ja niitä suihkutellaan lämpimällä vedellä 5–10 minuuttia kaksi kertaa päivässä muutaman päivän ajan. Syvät ja/tai laajat haavat vaativat eläinlääkärin hoitoa. Puremahaavat tulehtuvat aina jossakin määrin, koska niihin on joutunut suun bakteereita.”
Jos haava on viiltohaava ja vuotaa suihkuamalla tee siihen paineside; sideharsorulla haavanpäälle ja sidotaan sideharsolla kiinni. Runsaasti vuotava haava on ommeltava eläinlääkärissä.
Tassuhaavat: pienimpien haavojen ollessa kyseessä riittää haavan puhtaana pitäminen ja tassun suojaaminen ulkoiltaessa. Vuotava tassuhaava puhdistetaan ja tehdään tassuside: “Varpaiden väliin laitetaan pumpulia, seuraavaksi tassun ympärille laitetaan kipsinalusvanua, sitten joustavaa sideharsoa ja päälle vielä tarrasidettä (esim. Coban, Petflex).”
Lämpöhalvaus
“Lämpöhalvaus on ehkäistävissä sillä, että koiraa ei jätetä lämpimällä ilmalla autoon eikä helteellä tehdä rasittavia lenkkejä tai treenejä. Auto kuumenee äkkiä, ja muutamassa hetkessä auto on kuin sauna. Raolleen jätetyistä ikkunoista ei ole paljon apua.
Lämpöhalvauksen oireita ovat korkea ruumiinlämpö (41-43 ŗC), läähätys, kuolaaminen, tummat limakalvot, verinen oksennus, ripuli, sokki ja kooma. Ensiapuna eläin on saatava pois kuumasta ja sitä jäähdytetään viileällä (ei kylmällä) suihkulla, ammeessa tai järvessä. On varmistuttava että koira kastuu ihoon asti; mahan karvattomasta kohdasta on hyvä aloittaa. On hyvä seurata koiran lämpötilaa, joka ei saa mennä alle 39 ŗC. Tajuissaan olevalle koiralle voi tarjota vettä, mutta tajutonta EI saa juottaa. Tämän jälkeen lähdetään eläinlääkäriin saamaan varsinaista hoitoa”.