Mitä ihmeen populaatiotekniikkaa?

Hundur 4/2009

MITÄ IHMEEN POPULAATIOGENETIIKKAA?

Teksti: Riitta Lumiluoto

Jo otsikko riittää varmasti karkottamaan osan lukijoista, sen verran pitkä ja ikävän kuuloinen sana siihen on upotettu. Populaatiogenetiikalla tarkoitetaan kuitenkin hyvin yksinkertaisia asioita. Kun kasvatamme koiria ajatellen koko islanninlammaskoirakantaa ja sen kapeaa geneettistä pohjaa otamme huomioon tuon sanakummajaisen.

 

Mitä siis voimme tehdä?

  • miettiessämme oman koiramme jalostuskäyttöä otamme aluksi eteemme koiramme sukutaulun, koiranetistä sen saa helposti näkyviin usealla sukupolvella
  • jos sukutaulusta löytyy paljon käytettyjä koiria (=matadoreja), pyrimme välttämään näiden samojen koirien yhdistymistä, kun mietimme koiran jalostuskäyttöä
  • jos on se onnellinen tilanne, että koiran sukutaulussa ei ole matadoreja tai vain hyvin kaukana, etsimme entistä tarmokkaammin nartullemme urosta, jolla ei ole matadoreja suvussa
  • jos koiralla on kovasti matadoreja jo suvussa, ei kuitenkaan kannata masentua. Aina voi eri sukuisia hakemalla kuitenkin edetä hiven kauemmas niistä paljon käytetyistä koirista sukupolvi toisen jälkeen.
  • lisäksi oli todella hyvä, jos kaikista pentueista useampi koira jatkaisi edes yhden pentueen ja mieluiten hyvin erilaisin yhdistelmin. Mitä laajemmin sukuja on jatkettu, sitä helpompi on saada jatkot turvattua myös tulevaisuudessa, jos sairaudet yms. karsii osan jatkoista pois.

Ketä ne matadorit ovat?

  • paljon käytettyjä uroksia, joilla on maailmanlaajuisesti/asuinmaassaan paljon jälkeläisiä ja seuraavien polvien jälkeläisiä
  • nartuilla oma jälkeläismäärä jää pienemmäksi, koska niillä ei ole mahdollista tehdä pentueita samalla tavalla kuin uroksilla. 2. sukupolven käytöt ovat nartuillakin kuitenkin joskus hyvin suuria suhteessa pentumäärään.
  • Suomessa on alusta asti rajattu urosten/narttujen käytöt melko tiukkaan, joten tärkeämpi on katsoa esim. yhdistyksen kotisivuilta (www.islanninkoirat.com — jalostus — jalostukseen käytetyt) koirien 2. sukupolven määriä
  • kansainväliset suositukset ovat urokselle 35 1. polven jälkeläistä ja se kaksinkertaisena 2. sukupolvea eli 70. Nartuille vastaavat rajat ovat 25 ja 50. Suomen rajoitukset ovat max 20 1. polven jälkeläistä sekä uroksille että nartuille, 2. sukupolvi 40. Suomessa tässä on aika hyvin pysytty.

Mitä hyötyä matadorien välttämisestä on?

  • kaikkien on varmasti yksinkertaista tajuta, että jos samalla uroksella on paljon jälkeläisiä seuraavassa sukupolvessa on todennäköisesti paljon puoli/täyssisaruksia menossa jalostukseen. Näin yhden uroksen merkitys kertaantuu reilusti. Sama koskee myös narttuja, niiden pentumäärä on toki rajatumpi, mutta jos nartun pennuissa on useita matadorimääriä hätyyttäviä/ylittäneitä koiria tulee niidenkin 2. sukupolven määrät yhtälailla suuriksi.
  • kaikilla koiralla on sairaus/vikageenejä perimässään. Suurin osa näistä on peittyviä eli tarvitaan viallinen geeni sekä emältä että isältä, että pentu saa vian/sairauden. Jos sattumalta matadoriuroksella on jokin vakavan sairauden geeni leviää se geeni kulovalkean tavoin läpi kannan, kun seuraavakin sukupolvi alkaa lisääntyä.
  • että jatkossakin on linjoja, joissa ei esim. Kersins-Tappi, Yrar-Akkur tai Skovridergaardens Landi esiinny. Matadoreista poikkeavia linjoja olisi käytettävä aktiivisemmin keskenään.

Maailmanlaajuisesti suosituksia selvästi ylittäneet matadorit (mukana urokset/nartut, jotka olleet jalostuskäytössä 1990-2009 ja, joita löytyy suomalaiskoirien suvuista):

Uros/narttu (vanhemmat) (missä maassa pentuja syntynyt) pentua 2. sukupolvi

Agnar fra Thytur Stadir (Oldenhus Lettir x Katla fra Thytur Stadir) (HOLLANTI) 30 152
Bjųrn (Arni x Freja) (DK,N) 123 227
Bärbys Bangsi (Trausti x Sletta) (S,N) 48 115
Djarfur fra Thytur Stadir (Skovriderg. Huginn x Hekla fra Thytur S.) (HOLLANTI. DK) 45 155
Farandi (Agnar fra Thytur Stadir x Muska fra Thytur Stadir) (HOLLANTI) 35 130
Fina fra Thytur Stadir (Oldenhus Lettir x Hekla fra Thytur Stadir) (SAKSA) 14 65
Fjalla-Breki (Ulfur fra Keldnakoti x Ylfa fra Olafsvöllum) (SAKSA) 71 118
Flögu Hera (Kolur x Flögu-Fjara) (ISL) 23 155
Frani v Dennenberg (Afram v Hartenberg x Askja v Eltingen) (HOLLANTI) 33 130
Garda-Grettir (Vaskur fra Olafsvöllum x Sunna fra Olafsvöllum) (N, S) 64 277
Gunnar fra Gull Lyklinum (Djarfur fra Thytur Stadir x Hekla fra Thytur St.) (S) 12 81
Harka (Vaskur x Tryna) (SAKSA) 29 97
Hekla fra Thytur Stadir (Colur v Hartenberg x Frani v Dennenberg) (HOLLANTI) 26 168
Hektor (Tyri x Snaelakku Birta) (ISL) 50 121
Huni (Garda-Grettir x Fenja) (S) 31 103
Hörku Biskup (Spori x Stjörnu-Pila) (SAKSA) 38 128
Icetops Keipur (Icetops Ulrik x Skessu Salka) (S) 45 90
Jaki fra Thytur Stadir (Skovridergaardens Huginn x Dufa fra Thytur Stadir) (HOLLANTI) 45 183
Katla (Prins fra Olafsvöllum x Pila) (ISL) 29 178
Kersins-Tappi (Prins x Tofta-Doppa) (ISL, S, FI) 54 153
Kolgrimur (Vaskur IS02814/93 x Tryna) (ISL) 42 98
Melkolku Brenda (Kersins-Tappi x Gerplu Kolka) (ISL) 32 108
Muska fra Thytur Stadir (Björn fra Thytur Stadir x Frani v Dennenberg) (HOLLANTI) 25 160
Oldenhus Lettir (Ari x Sigyn) (HOLLANTI, SAKSA) 50 262
Prins (Kolfinnur x Raisa) (ISL) 40 124
Puma von Scloss Neubronn (Hörku-Biskup x Harka) (SAKSA) 24 100
Rakel (Agnar fra Thytur Stadir x Muska fra Thytur Stadir) (HOLLANTI) 21 90
Siggi av Vårtum (Spori av Björnli x Sunna) (N, S) 49 250
Skovridergaardens Huginn (Serkur x Garda-Laila) (HOLLANTI) 24 160
Skovridergaardens Landi (Landi Mestur x Skovridergaardens Kola) (DK, S, SAKSA) 63 279
Skreppeng´s Gryssli (Somi av Isheim x Vigdis) (S, N, SAKSA) 56 111
Somi av Isheim (Siggi av Vårtum x Icelunds Askja-Eir) (N) 35 143
Stassi fra Götu (Seifur Gardagull x Tyra/81) (ISL) 21 103
Surtsey´s Ilmur Reiki (Ari fra Husavik x Surtseys Orka) (DK, SAKSA) 50 142
Trissa fra Tyturstadir (Taco fra Thyturstadir x Cilia v Hartenberg) (HOLLANTI) 8 86
Tryggur fra Olafsvöllum (Stassi fra Götu x Katla) (ISL, DK) 20 80
Tyr fra Husatoftum (Smali x Flögu Hera) (ISL) 65 116
Tyra 81(Islands Garda Tinni x Snotra fra Votumyri) (ISL) 17 96
Töfra Stjarna (Stassi fra Götu x Holfridur fra Kolsholti) (ISL) 13 118
Ullälvas Tibra (Timi x Ullälvas Tinna) (S) 20 109
Ulfur fra Keldnakoti (Kolur fra Kolsholti x Huld) (ISL) 16 137
Vaskur (IS02814/93) (Kappi fra Hvammi x Tyra 93) (ISL) 29 123
Vikingur As fra Olafsvöllum (Tyrfingur x Katla) (DK, FIN) 48 109
Ylfa fra Olafsvöllum (Stassi fra Götu x Katla) (ISL) 15 190
Yrar-Akkur (Tryggur fra Olafsvöllum x Lukka) (ISL) 35 132
Yrar-Garpur (Floki fra Kolsholti x Lubba) (S) 34 136

Lähteenä on käytetty ISIC tietokantaa, ISIC raportteja eri maista, sekä DKK, NKK, SKK, ISAA sekä IS tietokantoja sekä Saksan yhdistyksen koontia omilla kotisivuillaan. Erityisesti Hollannista ei valitettavasti ole kovin tuoreita tietoja, joten määristä saattaa puuttua 2. sukupolven koiria.